Otimme lehmät sisään ja tuore emä jäi vasikkansa kanssa laitumelle. Ajettiin lava-autolla laitumelle ja minä ja toinen avustaja istuttiin lavalla ja vasikka nostettiin sinne, ideana oli että emä seuraisi vasikkaa sisälle. No eipä seurannut eli vasikka heinille makaamaan emän parren eteen navetassa ja autolla ajamaan emä navettaan. Otti aikansa mutta saatiin omaan parteensa, turvallisuuden vuoksi emme menneet lähelle lehmää jalkaisin sillä saattavat olla agressiivisia juuri poikimisen jälkeen.
Tästä sitten hiehoa avustamaan, kiinnitettiin päästään karsinan parteen ja vetonarut kiinni vasikan jalkoihin. Emäntä kokeili asennon ja oli hieman normaalista poikkeava mutta onneksi oikenpäin. Vetoapua (metallinen härveli missä vinssi mihin köydet kiinnitettiin) käytettiin myös ja vasikka saatiin ulos elävänä.
Vanhimmalle lehmälle pistettiin kalsiumia ihon alle ja kaikki vasikat ja emät voivat tällä hetkellä hyvin. Hiehot saavat olla vasikoidensa toistaiseksi ja imettää ne sillä kaikki parret ovat täynnä. Vanhimman lehmän vasikka on sidottuna emän parteen ja makoilee heinissä emän edessä ja pulloruokimme alkuun kolme kertaa päivssä. Vasikka siirretään ryhmäkarsinaan kunnes se on tarpeeksi vahva. Vasikoiden napoja ei puhdisteta täällä ollenkaan. Suomessa toimitaan muutenkin todella paljon hygieenisemmin kuin täällä.
Pitkä päivä tänäänkin mutta monta upeaa kokemusta rikkaampana sai mennä nukkumaan.
![]() |
| 2vrk vanha tyttö |
![]() |
| 2h vanha tyttö |


Varmaan kiinnostavaa ja opettavaista tehdä noita vertailuja eri maiden käytäntöjen ja toimintatapojen välillä. Asioita voidaan tehdä ja tehdään eri tavoin. Mitä pidät islantilaisen ja suomalaisen maidontuotannon tärkeimpänä erona?
VastaaPoistaItsehän en ole harjoitellut kuin muutaman päivän koulun navetassa ennen tänne Islantiin tuloa, mutta näiden kokemusten perusteella Suomessa toimitaan tarkemmin ja hygieniaan kiinnitetään enemmän tarkkuutta. Varmasti myös sillä on vaikutusta kun Suomi kuuluu EU:hun ja Islanti taas ei.
VastaaPoistaOk, järjkeenkäypä selitys.
VastaaPoista