Kuumia lähteitä ja jäätiköitä

Vapaapäivinäni olen ajellut ympäri etelärannikkoa ihaillen mitä upeimpia luontokohteita. Nyt oli vuorossa kuumat lähteet ja lämmin joki Reykjadalurissa. Ensin oli edessä tunnin mittainen kävely upeissa vuoristomaisemissa ja paljon ylämäkeä.

Kuumien lähteiden veden sävyt ja lämpötilat vaihtelivat. Osa höyrysi ja osa kiehui, tuoksu muistutti pilaantunutta kanamunaa eli ei kovin mieluisaa. Joessa kylmä ja kuuma vesi sekoittuvat sopivasti jotta sinne voi istahtaa rentoutumaan. Alueelle oli rakennettu tasanteet ja suojaseinät vaatteiden vaihtoa varten ja jokeen laskeuduttiin muutama rappu alaspäin. Joki oli matala mutta virtaus voimakas, luonnon oma poreallas.

Matkan varrella pysähdyin Solheimajökull jäätikön reunalle kuvaamaan. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin tätä pikkujäätikköä sillä sen pelätään sulavan kokonaan. Haaveissa olisi vielä päästä kävelylle itse jäätikölle mutta katsotaan riittääkö aika ja rahat. Jäätikölle ei ole mitään asiaa ilman opasta ja oikeanlaisia varusteita.

Vuoristomaisemaa

Kuumiä lähteitä

Liian kuumia kylpemiseen

Tätä tuoksua ei tule ikiävä

Ihana lämmin joki

Jäätikkövaellukset alkavat tästä

Heinä ja laitumet

Kaikki heinä viljellään tilalla itse ja käytetään omille eläimille. Pellot on juuri lannoitettu. Kaikki heinäpaalit ovat isoja ja muovitettuja ja ne siirretään traktorilla ja pienkuormaajalla. Osa paaleista on kosteampaa heinää kuin toiset ja naudat ja lampaat saavat sekä säilöheinää että esikuivattua. Hevoset syövät esikuivattua heinää. Perinteistä kuivaheinää ei ole lainkaan mutta esikuivattu on kuivahkoa heinää. Heinäpaalit on muovitettu erivärein jotta erottaa minkä tyyppistä heinää missäkin on. Täällä heinän koostumus on pehmeämpää eikä niin kortista mihin olen Suomessa tottunut. Heinän seassa näkyy myös enemmän luonnonkasveja eli ei ole niin vahvasti viljeltyä kuin Suomessa olettaisin. Täällä tilalla ei käytetä aperuokintaa. Heinänkorjuu määräytyy sään mukaan niinkuin Suomessakin.

Islannin ilmasto on haastava viljelyn kannalta mutta alkukantaiset eläimet ovat kaikki hyviä rehunkäyttäjiä ja laidunalaa on todella paljon eläimiä kohti. Laitumet ovat osittain luonnonlaitumia eli eivät lannoitettuja. Lisäksi lampaat laiduntavat osittain vuorten rinteillä, kiipeävät todella korkealle. Eläinten laidunlohkoja vaihdellaan pitkin kesää ja lisäksi heinää on tarjolla lehmille laitumen tarjoaman ravinnon lisäksi. Hevoset ja lampaat pärjäävät pelkällä laitumien tarjoamalla ravinnolla yleensä kesäkuusta alkaen. Laadukas heinä on kaikkien laiduntavien eläinten ruokinnan perusta. Kaikki lehmät saavat lisäksi samaa pellettiä ja poikiville lehmille annetaan ravintolisää tarpeen mukaan. Hevosilla ja lampailla on kivennäisnuolukivet.

Kanat

Tilalla on 7 kanaa ja 3 kukkoa. Rodultaan kanat ovat Islannin maatiaiskanoja (niinkuin kaikki kanat tällä saarella) ja ovat väriltään melko kirjavia. Tutkimuksissa on selvinnyt että rotu on sukua pohjoisafrikkalaiselle beduiinikanalle. Ilmeisesti viikingit ovat tuoneet kanoja välimerenalueelta ja näin rotu on saanut alkunsa. Nämä Islannin maatiaiskanat ovat tottuneet karuihin oloihin ja ovat aktiivisia.Täällä tilalla kanat eivät muni kuin 1-2 munaa viikossa ja siis yhteensä koko lauma eli kaupasta ostetaan munia lisäksi. Kanat saavat siis viettää ns.eläkepäiviä ja heillä on kanalasta vapaa kulku ulkotarhaan jossa viihtyvät aurinkoisella säällä. Niille syötetään teollista pellettiä ja lisäksi ruoantähteitä. Haastattelin tilan vanhaa emäntää ja sanoi että rodun sisällä on enemmän munivia yksilöitä ja maassa on muniin keskittyneitä kanaloita. Näitä enemmän munivia yksilöitä ei saa hankittua kuin munantuotantoon keskittyneet tilat. Hän kutsuu omia kanojaan kauniiksi mutta täysin hyödyttömiksi. Kanoilla on täällä mielestäni hyvät oltavat sillä niillä on reilusti tilaa, orret ja eri tasoja sekä tarha jossa on hiekkaa mitä kupsutella.

Ruoka-aika

Paljon nähtävää ja lyhyen ajomatkan päässä

Olen onnellisessa asemassa sillä tämän tilan lähettyvillä sijaitsee todella paljon turistinähtävyyksiä. Vapaapäivinä olen kiertänyt eri kohteissa ja vieläkin riittää nähtävää. Turistimäärät ovat olleet onnekseni myös melko pieniä, lisääntyvät toki kesää kohden koko ajan. Kävimme myös vaeltamassa muutaman tunnin reitin toisen työntekijän kanssa vuorilla mutta jouduimme kääntymään reitin loppuvaiheessa takaisin sillä sumu muuttui niin sankaksi että eksyminen reitiltä olisi ollut erittäin todennäköistä. Reitti oli pientä polkua ja merkittu kepeillä mutta ne olivat sen verran harvaan laitettu ettei sumussa enää nähnyt kunnolla edellistä eikä seuraavaa ja täällä vuoristossa sumu ei välttämättä hälvene moneen päivään. Turvallisuus on muistettava ennen kaikkea. Olen vapaapäivinäni nähnyt useita vesiputouksia, ajanut laavapellon halki, ihaillut mustia hiekkarantoja erikoisineen kivimuodostumineen ja uinut hylätyssä ulkouima-altaassa lämpimässä luonnonvedessä mahtavissa maisemissa.

Dyrholaey "ikkuna merelle" joka muuten näkyy myös huoneeni ikkunasta

Dyrholaeyn majakka sijaitsee korkealla kalliolla

"Kotirantani" jossa ratsastamme päättyy Dyrnaholaeyhin

Näkymää kalliolta alaspäin

Reynisfjara näkyy toisella puolella majakkaa, täällä on paljon turisteja

Meren muokkaamaa kalliota

Luonnontaidetta kauneimmillaan

Seljalandsfossin vesiputouksen taakse sai kävellä

Seljavallaugh on laaksoon piilotettu uima-allas jossa virtaa nykyään luonnonvarainen lämmin vesi

Tuonti ja vientirajoitukset

Islannin tuontirajoitukset ovat tarkat sillä maan ainutlaatuista luontoa ja eläimiä ja ihmisiä halutaan suojella. Kissan ja koiran saa tuoda maahan rajoitetuin ehdoin. Niillä tulee olla mikrosiru ja eläinpassi sekä vaaditut rokotukset ja lääkitykset kunnossa ja eläinlääkärin todistukset niistä. Kissojen ja koirien tulee olla vähintään 7kk vanhoja(rabies vapaista maista tulevien vähintään 5kk) ja ne eivät saa olla tiineenä. Kiellettyjä koirarotuja ovat pitbullit, staffit, bullterrierit, toso inut, dogo argentinot ja koirasudet. Mikäli jotain muuta koirarotua pidetään vaarallisena se voidaan myös kieltää. Koirat ja kissat joutuvat kuukauden karanteeniin Islantiin saapuessaan karanteenikeskukseen ja niiden kuljetusboxit tulee pystyä desinfioimaan, kevythäkit ovat kiellettyjä. Maahan saa tuoda myös seuraavat lemmikkieläimet: kanit(oltava mikrosiru), marsut, hamsterit, hiiret, degut mutta ne tulee pitää kotikaranteenissa 4 viikkoa ja annettuja toimintaohjeita tulee noudattaa. Eläinlääkärin tarkastukset vaaditaan ennen ja jälkeen. Muita eläimiä maahan ei saa tuoda. Islannista myydään esimerkiksi hevosia muualle maailmaan mutta ne eivät saa enää koskaan palata Islantiin. Myytävät hevoset tarvitsevat passin ja mikrosirun ja niiden tulee olla rekisteröityjä.

Käytettyjä hevosvarusteita ja ratsastushanskoja ei saa tuoda maahan ollenkaan ja muut käytetyt ratsastusvaatteet ja kengät tulee desinfioida ja esittää todistus siitä. Käytettyjä kalastusvälineitä ei saa tuoda ellei niistä ole eläinlääkäriltä desinfiointitodistusta.

Osa kasveista on kiellettyjä ja osassa on tarkat rajoitukset mistä maasta mitäkin saa tuoda. Siemenissä rajoituksissa on poikkeuksia. Mitään raakoja eläinperäisiä elintarvikkeita Islantiin ei saa tuoda.

Islannista vietävät elintarvikkeet tulee olla merkitty annetuin ohjein ja tulee huomioida maan tuontirajoitukset. Eläimet tulee olla mikrosirutettuja/rekisteröityjä ja niiden tulee täyttää tietyt terveydelliset vaatimukset.

Turismi, uhka vai mahdollisuus

Täällä tilalla on 7 vuokramökkiä turisteille ja ne ovat lähes ympäri vuoden varattuina. Olen kiinnittänyt huomiota että täällä lähellä päätietä sijaitsevissa taloissa on lähes kaikissa majoitustoimintaa. Silti Islannissa on kesä-elokuussa suurimman turistisesongin aikana ongelmana majapaikkojen riittämättömyys. Lisää majoitustiloja rakennetaan koko ajan ja maan talous jatkaa nousuaan. Erilaiset aktiviteetit myyvät itse itseään uskomattomissa maisemissa, ravintoloiden määrä on nousussa ja villapaita kauppa käy kuumana.

Turismi on huipussaan mutta sillä on myös omat varjopuolensa sillä saaren ainutlaatuinen luonto kärsii valtavasta ihmismäärästä. Ongelmana ovat ennen kaikkea ihmiset jotka eivät noudata annettuja ohjeita ja liiku luonnossa merkityillä alueilla vaan poikkeavat reiteiltä tuhoten haurasta kasvillisuutta ja maaperää. Osa luontokohteista on jouduttu sulkemaan. Valitettavasti osa on saanut kokea luonnon vahvuuden ajauduttuaan aaltoihin tai pudottuaan jäätiköltä ja näistä ei ole valitettavasti ollut paluuta. Ohjeistukset ovat kyllä olleet erittäin selkeät mutta kaikki eivät epäonnekseen niitä noudata.

Islantilaiset ovat myös osittain ärsyyntyneet kun osa turisteista ei kunnioita toisten yksityisyyttä ja saattavat tallustaa kuvaamaan yksityisalueille tai pahimmassa tapauksessa käyttävät pihaa wc:nä. Laiduntavien eläinten joukkoon myös mennään kuvaamaan lupaa kysymättä mikä saattaa aiheuttaa jopa vaaratilanteita.

Monet turistit vuokraavat auton ja liikennekulttuuri on erilainen ympäri maailman ja vaarallisia ohituksia näkee valitettavan usein tuolla saarta kiertävällä ykköstiellä mikä on ainut asfalttitie koko saarella. Leirytyminen on jouduttu kieltämään kyltein lähes kaikkialla muualla kuin leirintäalueella sillä ihmiset ovat harrastaneet tätäkin liian usein. Autoa tankatessa pitää varautua odottaman sillä huoltoasemat ovat erittäin ruuhkautuneita, suurinosa turisteista vuokraa auton ja lisäksi islantilaiset liikkuvat paljon autoilla. Julkinen liikenne on todella suppea.

Itse olen ainakin toistaiseksi saanut erittäin hyvää palvelua kaupassa ja huoltoasemalla asioidessani. Islantilaiset puhuvat myös erittäin hyvää englantia ja ovat ystävällisiä.

Navetta rutiinit

Aamunavetta alkaa klo 7-8.30 välillä ja iltanavetta klo 16-17.30. Maitoauto käy maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja silloin aamunavetta alkaa klo 7 koska lehmät on oltava lypsettyinä klo 9. Ensimmäisenä aamulla lypsylehmille ja pikku vasikoille jaetaan pelletit ja tarkistetaan että vasikoilla on heinää sekä maitosekoitusta juottoautomaatissa jota "Nannyksi" myös kutsutaan. Sama toistetaan iltanavetassa.

Lypsykonejärjestelmä on vanhempaa mallia ja käytössä on putkilypsykone. Jokaisessa lypsimessä on automaattinen lypsimen irroitus mikä nopeuttaa työskentelyä. Lypsimiä on käytössä neljä kappaletta ja lypsettäviä lehmiä 44. Aina ennen lypsyä lypsykone laitetaan esipesulle ja samalla valmistellaan pyyhkeet valmiiksi utareiden pesua varten. Ennen lypsyn aloittamista lannat siivotaan parsilta ja käytävältä ja tarkistetaan lantakoneiden toimivuus. Lypsykoneisto esipesun jälkeen lypsyvalmiiksi ja eikun lypsämään.

Täällä ei oteta alkusuihkeita ollenkaan ennen lypsyä. Lisäksi utareet puhdistettaan valmiiksi ja välillä saattaa mennä kymmeniä minuutteja puhdistuksesta ennenkuin varsinainen lypsin kiinnitetään utareisiin. Vedinkastoa ei myöskään käytetä lysyn jälkeen vaan tarpeen mukaan hoitavaa vaseliinia.

Lehmät laiduntavat lypsyjen välissä ja ovat yön navetassa jolloin iltaisin jaetaan myös heinää ruokintapöydille, pienkuormaajalla tuodaan muutama kasa sisälle navettaan ja niistä levitetään talikolla heinää kaikille. Navetassa kaikilla on vesiautomaatit ja niiden toimivuus tarkistetaan päivittäin.

Lypsyn jälkeen kone tyhjennetään maidosta alipaineen ja tulpan avulla ja sen jälkeen pestään huolella koko putkisto ja koneet. Pyyhkeet laitetaan desinfiointiin. Karjakeittiön lattiaa ei varsinaisesti pestä vaan suurimmat liat huuhdotaan vesiletkulla. Saappaille ei ole omaa pesupistettä ja samoissa vaatteissa liikutaan tilan muissakin eläinrakennuksissa.

Kanat, lampaat, kanit ja nuorkarja ruokitaan ja vedet vaihdetaan kaksi kertaa päivässä. Sisällä olevien hiehojen karsina siivotaan lannasta kaksi kertaa päivässä. Hevoset ja muut laiduntavat eläimet juovat joesta ja lisäksi heinää viedään niille paaleittain traktorilla. Lampaat ja lehmät ovat korvamerkittyjä myös Islannissa ja annetuista lääkkeistä pidetään kirjaa. Koska maa ei kuulu Euroopan Unioniin ei tuotantotiloilla työskentely ole läheskään niin tarkkaa mihin Suomessa olen tottunut vaikka yhtäläisyyksiä toki on paljon.

Lypsykoneistoa

Lypsimen irroittaja toimii mittarin maitolukeman perusteella

Lypsinten latausteline

Päävalikko

Navetan käytävä