Sää muuttuu sekunneissa

Ajattelin ettei sopeutuminen Islannin säähän olisi kovin vaikeaa. Suomessa kuitenkin on karaistunut melkein kaikkeen mahdolliseen mutta olin väärässä. Ensinnäkin tuuli on aivan mahdoton ja kyllä tähän mennessä ei ole ollut päivääkään ilman kovaa tuulta. Aamulla aurinko paistoi ja taivas oli kirkas mutta ei mennyt kauaa kun vettä satoi kaatamalla. Raekuuroja on satanut myös päivittäin. Ukkoset ovat kuitenkin kuulemma melko harvinaisia.

Tämä Vikin alue on sään puolesta Islannin haastavin alue, ilmeisesti meren virtaukset ja vuoristo yhdessä aiheuttavat sateisen ilmaston. Lämpötila on ollut +5 asteen molemmin puolin, heinäkuussakin esimerkiksi Reykjavikin keskilämpötila on vain +11 astetta. Mutta eipä tänne aurinkoa tultu ottamaan vaan työssäoppimaan ja paljon olen uutta oppinutkin.

Islannin luontoon kuuluvat myös maanjäristykset, vulkaaninen aktiivisuus, lumivyöryt sekä jäätikköjokitulvat. Saari on yksi maailman vulkaanisesti aktiivisimmista ja vuonna 2010 Eyjafjöll-tulivuori purkautuessaan syöksi tuhkaa yli 8km korkeuteen pysäyttäen lentoliikenteen useaksi päiväksi Euroopassa. Tämä nosti Islannin useiden ihmisten tietoisuuteen ja turismi lisääntyi sen myötä kovasti eikä loppua näy. Täällä lähettyvillä n.25km päässä Myrdalsjökull jäätikön alla sijaitsee tulivuori Katla jonka purkautumista pelätään tapahtuvaksi lähivuosina. Sitä tarkkaillaan jatkuvasti sillä sen aiheuttama jäätikkövesitulva saattaisi peittää valtavia alueita alleen. Siispä en valita enempää tuulesta, sateesta ja muista niin kauan kunhan tulivuoret eivät purkautuisi.

Säähän on myös pukeutumiskysymys vai miten se nyt sanotaankaan. Itselläni on täysin vedenpitävät takki ja housut mukana mutta töitä tehdessä ne hiostavat niin kovasti että alla olevat vaatteet kastuvat aivan läpimäräksi. Toisaalta kun puet ei vedenpitävät vaatteet niin navetassa läträtään veden kanssa melko paljon niin jossain vaiheessa nekin ovat märät ja sitten hetki pihalla jäätävässä tuulessa niin ei hyvä yhdistelmä. Onnistuin siis tietenkin vilustuttamaan itseni ja teetä ja kurkkupastilleja kuluukin melko paljon päivittäin.

Säästä huolimatta ei tätä maata voi kuin rakastaa, tämä luonto on vaan niin uskomattoman kaunis omalla karulla tavallaan. Välillä mietin olenko enään samalla planeetalla...

 

Tilan tavoille oppimista

Heti saavuttuani tilalle osallistuin iltanavettaan ja katsoin hetken kun muut työskentelivät ja sitten tilan isäntä selitti nopeasti lypsykoneen käytön ja sain jatkaa lypsämistä muiden mukana. Minulla ei ole aiempaa kokemusta navettatyöskentelystä kuin kolme päivää kouluni opetusnavetassa. Melko pian lypsyrutiinit palasivat onneksi mieleeni ja suoriuduin ensimmäisestä iltanavetasta mielestäni hyvin. Lisäksi juotin karitsoja tuttipullosta sekä ruokin muutkin eläimet. Ihmiset ovat ystävällisiä ja neuvovat heti kun tarvetta.

Jonkin verran asioita tehtiin samalla tavalla kuin koululla oli opetettu mutta täällä työskentely ei ollut aivan yhtä hygieenistä eivätkä tilat niin siistit mihin olen tottunut. Eläimet ovat kuitenkin hyvässä kunnossa. Tämä tila on erittäin vanha ja uutta navetan laajennusosaa rakennetaan parhaillaan. Islannissa parsinavetat ovat tulevaisuudessa kielettyjä ja tilan navettaa ollaan muuttamassa pihattonavetaksi.

Tilalla on 40 lypsävää lehmää parsinavetassa ja lisäksi nuorkarjaa ja vasikoita. Kaikki lehmät ovat Islannin alkuperäiskarjaa ja itseasiassa kaukaista sukua Lapin lehmälle. Ulkonäöltään ne muistuttavat mielestäni suomalaisia rotuja mutta värit vaihtelevat tiikerinkirjavista ja harmaista aina perinteisiin ruskean sävyihin. Lampaita on 40 ja karitsoja on vielä 3 syntymättä. Islanninhevosia on 22 joista suurinosa toimii vaellusratsuina turisteille, hevoset laiduntavat kesät ja ovat myös talvet ulkona ja tallirakennusta ei ole lainkaan. Lisäkis tilalla on pieni kotikanala ja 8 kania sekä kaksi koiraa. Maata tilalla on yhteensä 600ha ja heinä viljellään itse, säilöä ja kuivaheinää. Eläimillä on valtavasti laiduntilaa ja upea musta hiekkaranta ja meri ovat 5 minuutin kävelymatkan päässä.

Olen osallistunut eilen ja tänään sekä aamu että iltanavettaan ja lypsimien laitto rupeaa sujumaan kerta kerralta paremmin. Tänään osallistuin lisäksi paalien siirtoon laitumille mutta en kuitenkaan ajanut traktoria itse. Niillä kuljetaankin aikamoisia nousuja ja laskuja sekä kapeita siltoja pitkin. Lisäksi osallistuin navetan kunnostustöihin ja tehtäväni oli purkaa vanhaa kostunutta seinää, välineenä sorkkarauta ja raaka lihasvoima. Muutamat laudat olivat niin tiukassa että jouduin pyytämään apua vahvemmilta.

Sää on kyllä erittäin mielenkiintoinen sillä se nimittäin vaihtuu hetkessä ilmiöstä toiseen. Kaikki muu on jo koettu paitsi ukkonen ja hellelukemat. Tuuli on todella voimakas ja raekuuroja on tullut usein ja ne kyllä sattuvat jos kasvoihin osuvat sillä satavat sellaisella voimalla. Sumua, sadetta ja aurinkoa vaihdellen. Islannin ympäri kulkee yksi asfalttitie ja osia siitä joudutaan ajoittain sulkemaan juurikin kovan tuulen takia sillä autot saattavat lentää tuulen mukana pois ajoradalta. Tuulen puuskan sattuessa laitumilla omalle kohdalle olen usein miettinyt lähdenköhän lentoon sillä niin voimakkaita ne ovat.

Tila

Täällä asuvat lampaat, kanit ja osa nuorkarjasta

Kanala

Islannin lehmiä

Karitsat pääsevät emiensä kanssa ulkoilemaan jo pieninä

Islanninhevosia 

Vasikat

Lypsylehmät parsinavetassa